Jäljen treenausta

Oon jo pitkään miettiny, että kiva olis ihan koirien ja omaksi iloksi mennä kokeileen jäljestämistä. Nyt ryhdyin suunnitelmista tekoihin. Kävin eilen ostamassa jälkiliinan ja perhemedioiden kustantaman Werner Bierethin kirjoittaman kirjan Jäljestäminen.

Kirjan ohjeiden mukaan tallasin pienen jäljen tuohon pellolle. Maa oli vaan niin jäässä, että oli todella vaikeeta saada maakoukkua paikoilleen. Siksi aikaa sain sen pysymään paikallaan, että sain ainakin Jessen kanssa mentyä kertaalleen tekemäni reitin läpi. Luca riuhtoi kyllä sen verran siinä, että se ei sitten enää paikallaan pysyny, enkä sitä sitten enää mihinkään saanu kiinni. Pitää odottaa, että maa sulaa tai yrittää löytää jokin paikka mihin toisen koiran sais kiinni.

Hanskat sai toimia jälkikilpenä, koska en tajunnu sellasta ostaa. Tosin aattelin kyllä jatkossa käyttää kilpenä ihan kärpäslätkää. Siihen kilven viereen sit tallasin metri kertaa metri kokoisen kolmion ja kolmiosta eteenpäin noin 10 askelta ja kolmioon ja joka askeleeseen laitoin namipalan. Lopuksi tein vielä pari sivuaskelta jäljen lopettamiseen ja sit puolikkaan ympyrän, johon laitoin askeleiden kohdalle namipalat, jotta koira päätyisi takaisin kolmioon.

Ensin piti Jesse käskeä maahan kolmion taakse, mutta se tuppas siitä aina nousemaan ylös ilman lupaa. No, lopulta se sit jäi maahan, kun annoin sille paikka -käskyn perään. Sitten annoin etsi -käskyn ja ensimmäisenä Jesse söi namit kolmiosta. Sitten lähdettiin seuraamaan janaa, mutta Jesse tuppasi välillä menemään mun taakse etsimään nameja myös. Hyvin se kuitenkin näin ekalla kerralla meni ja takaisin kolmioon päästiin lähes tallaamani reitin mukaan ja Jesse käytti hyvin nenäänsä :).

Täytyy iltalenkillä katsastella vähän maastoa, josko jostain löytyisi joku parempi alue. Pääsee sit Lucakin treenaileen jäljen alkeita :).

Päätin myös vaihtaa Jessen muonamerkkiä. Sen musta väri on alkanu todella haalistumaan ja esiin tunkee myös valkoista karvaa. Mä oonkin miettiny voisko se olla kastraatiosta tai ruoasta johtuvaa. Soitin asiasta eläinlääkäriin, mutta ei ne siellä osannu vastata asiaan. Sanoivat kuitenkin, että turkin kunto huononee joillakin kastraation myötä, mutta eivät osanneet tohon haalistumiseen ja valkoisiin karvoihin sanoa mitään. No, nyt on kokeilussa Eaglen Holistic select nappula joka sisältää anjovista, sardiineja yms. Sen muonan avulla kuulemma ainakin turkki pysyny hyvänä. Kaiken lisäx annan noille kummallekin omegaa sisältävää öljyä ja pitää varmaan taas alkaa antamaan pellavaöljyäkin. No, toivotaan ettei Jesse nyt ihan kokonaan muutu valkoiseksi :D. No, sama koira se silti on karvoihin katsomatta :). Pääasia, että pysyis muuten terveenä :).

Luca taas komistuu koko ajan. Mä mittailen sen säkää aika tiuhaan tahtiin. Viime mittauksesta se oli kasvanu jotain 3 mm, eli tällä hetkellä olis säkää 45,6 cm ja ikää on vasta 5,5 kk. Iso poitsu siitä on edelleen mitä ilmeisemmin tulossa :). Turkki tummuu koko ajan. Jännä nähdä minkä väriseksi se lopulta muuttuu. Naamassa on hiukan vaaleita karvoja, mut ei niin paljoa kuin esim. Oodi -siskolla tai Ransu -veljellä. Muuten kaikki musta väri on edelleen ihan hiilenmustaa. Tassuissa on myös todella tummaa väriä, vähän sekasin sekä mustia, että harmaita karvoja.

Ainakaan vielä ei ole mitään valtavia takkuja Lucalle ilmaantunut. Takkuaikaa odotellaan mielenkiinnolla :).