Vuosi vaihtui taas vauhdilla!

Niin se taas tämäkin vuosi meni niin, että hurahti! Nyt kuuntelen rakettien pauketta ja koirat nukkuu tyytyväisinä Eivät pelkää yhtään kumpikaan.

Oltiin taas tänään koirapuistossa. Tänään ei Jessekään keskittynyt niin paljoa puolustamaan Lucaa. Se keskittyi leikkimään itteään kolme kertaa suuremman Harmaan hirvikoiran kanssa ja niillä olikin kunnon painimatsit :). Yritti sitä jopa hiukan pomottaa. Ettei vaan luulis, että hän on suuri ja mahtava myös :D. No, kivaa niillä ainakin oli keskenään. Leikkivät ihan omassa rauhassa varmaan puolisen tuntia kiinnittämättä muihin mitään huomiota.

Luca taas keskittyi melkein sen kanssa saman ikäisten pentujen Amstaffi Leelan ja Belgian paimenkoira Lystin kanssa leikkimään. Välillä painivat myös Jessen kanssa keskenään.

Raketit vaan paukahteli ympärillä, mut koirat ei välittäny niistä mitään. Nyttenki täällä paukkuu ihan jatkuvaan ja noi koirat vaan nukkuu rentoina. Lucakin melkein tassut kohti kattoa :).

Noilla kummallakin on tosi hyvät hermot. Välillä ne yrittää astumalla pomottaa toinen toista, mut kumpikaan ei välitä. Ilmoittavat vaan toisilleen, että siinäpä yritä, ei paljoo kiinnosta! Upeita koiria kumpikin :).

Noita on ihana kattoa, kun ne leikkii keskenään. Vaikka tuota pomottelua on niin ne silti selkeesti välittää toinen toisistaan. Jessestä tuon välittämisen huomaa sillä tavalla, että sen laumanpuolustusvietti on selkeesti kasvanu. Toisaalta tuo ei ole hyvä juttu, koska se on enemmänkin mun tehtävä puolustaa laumaa, jos puolustaa täytyy. No, toivottavasti asia pian helpottaa. Koulutuspanta on tilattuna, joten josko se toisi avun :).

Käytin tuossa äskön koirat ulkona ja kieltämättä se olin jälleen minä joka pelkäsi enemmän raketeita kuin nuo koirat. Luca ensin alkuun hiukan haukkua rätkötti, mutta kulki koko ajan häntä pystyssä. Jos lähellä pamahti se hiukan säpsähti ja jatkoi taas matkaansa ihan niinkuin ei olis mitään tapahtunutkaan. Samoin teki myös Jesse. Hyvähermoisia koiria mulla :). Ite mä pelkäsin koko ajan (en kyllä näyttäny sitä koirille), kun raketeita sinkoili vähän joka suuntaan ja niitä ammuttiin myös kerrostalojen pihoilta.

Kännisiä nuoriakin tuli vastaan pyytään tupakkaa. Eivät tainneet olla kuin korkeintaan 13 ja jalat menit siksakkia. Noi koirat vaan olis iloisesti moikannu niitäkin. No, eipä ollu kyllä antaa niille tupakkaa, kun en polta, enkä oo koskaan polttanutkaan, enkä aio enää aloittaakaan :).

No, mutta hyvää uutta vuotta kaikille :)! Palaillaan ensi vuonna taas blogin ääreen!

Koirapuistossa jälleen

Olin taas tänään koirien kanssa puistoilemassa. Kummassakin piisasi virtaa sen verran paljon, että yksi pienemmän koiran omistaja kysyikin ennen kuin tulivat puistoon, että osaako ne leikkiä pienempien kanssa. No, kyllähän nuo kumpikin osaa :). Jännä vain, että nuo pienempien koirien omistajat on jotkut niin kovin varuillaan. Mun mielestä kaiken kokoisten koirien tulee pystyä leikkimään keskenään koosta riippumatta.

Taas huomasin koirapuistossa kuinka Jesse puolustaa Lucaa. Eräs nuori tanskandoggi yritti kovin leikkiä Lucan kanssa. Välillä Luca haki mun jaloista turvaa ja välillä taas pinkoi kovaa vauhtia pakoon doggi kintereillään. Jessehän puuttui peliin ja alkoi rätkyttään sille tanskandogille, tunki Lucan ja sen tanskandogin väliin ja yritti kaikin keinoin saada sen dogin huomiota itseensä. Kaiken lisäksi se yritti suojata Lucaa olemalla sen edessä koko ajan ja yritti myös siinä samalla suojata muakin isolta tanskandogilta. Mun urhea pikku laumanvartiani :). Toisaalta ei oo kovin hyvä juttu tuollainen suojelu. Siitä voi kehkeytyä rähinääkin.

Luca tuolla puistossa yritti leikkiä muidenkin kanssa ja varsinkin lähes saman ikäisen amstaffin pennun Leelan kanssa, joka jo ennestäänkin on Lucan tuttu tuolta puistosta. Ihanaa olikin, kun Leela tuli. Se on niin ihanan avoin neiti :).

Jesse taas ei yhtään tykänny, että Luca leikki toisten kanssa. Se tuli väliin ja komensikin Lucaa. Jesse siis näyttää olevan melko omistamisen haluinen ja hyvin kiintynyt omaan laumaansa.

Kyllähän Jessekin puistossa leikkii toisten koirien kanssa, mut tänään näytti siltä, että Luca olis ollu se kaikkein paras leikkikumppani :). Kyllähän ne paljon keskenään juoksikin ja ottivat taas kunnon painimatseja keskenään.

Nyt näyttäis taas, että Lucalla on jonkinlainen kasvupiikki meneillään. Näyttää, että se on muutamassa päivässä taas kasvanu silmissä. Pari viikkoa ja sit se on jo ainakin Jessen kokoinen, ellei jopa isompi. Kovin pentumainen se on edelleen ja selkeet kasvupatit tuntuu tassuissa. Sitä tässä mietinkin, että ei varmaan ennen 10 kk ikää tuo kasvu tyssää. Hidastuu vain. No, aika näyttää :).

Nyt meen treenaileen Lucan kanssa näytelmiä varten, mutta palailen taas myöhemmin blogin ääreen.

Ostoksilla koirien kanssa

Kävin tänään vähän koirien kanssa shoppaamassa. Ostin sellasen kaksirivisen pyöriväpiikkisen "harjan" ja se olikin todella toimiva kapistus :). Harjasin sillä tänään Jessen ja koko operaatioon meni vain noin 10 min! Mahtava vekotin :)! Normaalistihan Jessen kampaamiseen menee 30-45 min ja nyt selvisin noin vähällä. Todella upeeta! Se on siis vähän vastaavanlainen mitä schapefoorumilla mainostettiin. Ei ees revi turkkia. Suosittelen lämpimästi :).

Lucalle ostin uuden puolikuristavan nahkapannan ja nahkaisen näyttelyhihnan. Sitten vielä ring 5 shampoota, että saa taas tassuja silläkin pestä. Luitakin saivat vielä, kun rupee vanhat olevaan jo vähän huonoja.

Onnex on tuo lemmikkieläinliike ihan tuossa lähellä, joten tarvittaessa sinne vaikka kävelee koirien kanssa, jos täytyy jotain pientä käydä ostamassa. Jossain välissä pitäis käydä sieltä ostamassa tuohon häkkiinkin suojus. Ehkäpä ennen kuin mennään Lucan kanssa näyttelyyn. Ei tarttis sit peittoja sinne raahata mukana.

Yritän jossain välissä laittaa tänne kuvia noista mun käyttämistäni tarvikkeista ja samalla vähän kommentteja niistä.

Joulun jälkeistä elämää

Nyt se joulu sitten on taas takana. Mä olin aattoillan töissä ja sitten, kun tulin kotiin niin tein koirillekin omat joululautaset. Saivat kinkkua ja laatikoita ja varsinki Luca veti ihan hotkien kaikki. Jesse taas oli hillitympi syöjä, mutta hyvin maistui sillekin :). Mä kyllä ajattelin, että nyt menee varmaan mahat kuralle, mutta eipä mennyt.

Joulupäivänä sitten ajelimme vanhempieni luo Somerolle. Siellä oli muutama paketti koirille. Saivat siellä paketista kinkkua (oli kyllä mielestäni huono idea, koska sain kaivella papereita niiden suusta sen jälkeen), possun korvia ja saparoita. Ne kaikki onkin jo syöty. Nyt tilasin noille lisää possunkorvia. Lemmikauppa Pikkulinnasta sai mielestäni tosi halvalla. Tilasin 100 kpl laatikon kaverini kanssa puoliksi ja hintaa tuli koko laatikolle 55 €, eli 24,50 € meiltä kummaltakin ja saadaan kumpikin sit sillä hintaa 50 kpl possunkorvia. Musta todella halpaa, koska normaalisti eläinkaupassa sellanen 5 korvaa maksaa lähemmäs 10 €. Toivottavasti ne on sellasia isoja korvia :).

Kotona sai koiratkin juosta ulkona sydämensä kyllyydestä. Lucakin osasi siellä pyytää ulos. On se vaan helppoa omakotitalossa päästää koirat tosta noin vaan pihalle ja kun aidattua tilaakin on ainakin 200-300 neliötä. Täällä kotona ei Luca vielä osaa pyytää ulos, mutta ei juuri tee enää tarpeitaankaan sisälle kuin aniharvoin ja sillon tietty, kun on mun työpäivän ajan Jessen kanssa. Tietää kyllä tarkkaan tuon ulkoilun tarkoituksen jo :).

Temppuja oon myös yrittänyt opettaa koirille. Yritin opettaa Jesselle kierimistä, mutta ei se sitä tajunnu. Luca taas hoksasi helpostikin :). Sivulle menokin menee Lucalta jo suhteellisen hyvin, tosin vielä hakee paikkaansa ja saattaa jäädä hiukan liian taakse tai kauas musta, mutta korjaa, kun annan käskyn korjaa. Siinä sitten samalla tulee harjoiteltua katsekontaktiakin. Tosin Lucalla alkaa oleen tukka jo sen verran pitkä, etten meinaa silmiä sieltä alta erottaa. Sille taitaa tulla ihan kunnon otsatukka :D.

Eilen aloin myös opettaan sille seisomista, koska kehään meno on huhtikuun alussa. Tajus senkin idean melko nopeesti ja saan sen jo ainakin 5 sekuntia seisomaan paikallaan. Näyttelyhihna sille pitää vielä mennä ostamaan, jotta päästään treenaileen sen kanssa kulkemista myös.


Jesselläkin ihan silmät kiiluu, kun sen kanssa tehdään kaikkea. Se on kovin mielellään mukana ja ottaa hyvin kontaktia, kun sen kanssa temppuja tekee. Nyt oon alkanu opettaan sille jalkojen välistä pujottelua ja Lucalle taas kieri -temppua.


Pitää yrittää taas tänään ottaa kuvia koirista, kun pääsevät Siiri -koiran kanssa riehumaan koirapuistoon. Toivottavasti saan vaan sen verran selkeitä kuvia, että kehtaan niitä tänne laittaa :).


Tällasta siis tänään.

Joulurauhaa!

Tuntuu, että eilinen ilta töiden jälkeen oli yhtä touhotusta. Sitä mentiin tukka putkella, pää kolmantena jalkana. Mielessä kävi jo, että ehtiikö sitä joulurauhaa tulla ollenkaan. Töiden jälkeen pissitin koirat ja pakkasin ne autoon. Sitten huristelimme pienen mutkan kautta Lucan kummitädin Jennin luo hakemaan tilaamiani Party liten kynttilöitä ja samalla heitimme Jennin kamoineen päivineen hänen äitinsä luokse. Klo 18 oli mulla treffit posteljoonin kanssa. Se kun tuli tuomaan naapurin tilaamaa Party liten kynttiläpakettia mun luo. Sitä ennen piti käydä kaupassa tekemässä viimisiä jouluruokaostoksia ja huomasin sitten kaupan kassalla, että lompakko on jäänyt töihin! No, äkkiä sitä sit töistä hakemaan (onnex ei oo pitkä matka) ja sitten takasin kauppaan maksamaan ostokset. Sitten soittaa posteljooni, että olis mun oven takana. No, enhän mä tosiaan ehtiny klo 18 mennessä vielä kotiin. Sovittiin sitten, että postikuski tulee klo 19. No, kun pääsin kotiin muistin, että munhan piti hakea myös lääkkeitä apteekista. Sitten oottelin, että posteljooni tulee pakettinsa kanssa. Kun se tuli niin kiikutin kynttilät naapurille ja sen jälkeen vielä kiireen vilkkaan apteekkiin. Tais olla kello jotain 20.30 kun pääsin rauhoittumaan glögimukin ja piparien ääreen. Aikamoista menoa oli kyllä siis eilinen ilta, mutta hengissä selvittiin (huokaus)!

Tänään mulla on iltavuoro ja hyvin leppoisa sellainen :). Normaalisti meillä on illalla paikkoja noin 12 missä pitää käydä antamassa mummoille ja papoille lääkkeet ja iltapalat. Nyt mulla on vaivaiset 4 paikkaa iltakierroksella ja ehkä pari tuossa iltapäivällä. Yhden ihanan mamman kanssa suunniteltiinkin, että mehän vietetään sitten yhdessä joulua :)! No, toivottavasti ilta pysyykin rauhallisena, ettei tartte ketään lähettää ampparilla sairaalaan tms.

Sitten, kun tuun kotiin niin saavat koiratkin syödä vähän herkkuja. Kyllä niille täytyy vähän kinkkua ja laatikoita antaa ;). Huomenna me sitten huristelemmekin mun vanhempieni luo Somerolle jo aamusta ja pääsevät koirat avaamaan omia lahjojaan. Niin ja pääsevät juoksemaan oikeen kunnolla, kun meillä kotona on noin 200 neliötä aidattua pihaa. Ne on aina ihan innoissaan, kun pääsevät mun vanhempien luo :).

Kaikille joulurauhaa ja onnea vuodelle 2009!

Rokotuksilla

Nyt kun Luca on jo melkein terve nenäpunkkia lukuunottamatta niin vihdoin ja viimein saatiin tehosteet niskaan. Nyt vielä viikon päästä uusi stronghold -kuuri sille ja Jesse saa sen jo tänään niskaansa. Jospas sitten alkais oleen punkit poissa kuonosta ja päästäis taas uudestaan järjestään schapetapaamisia tänne Turkuun :).

Lucan kasvu näytti jossain välissä hieman hidastuneen, mutta tänään kun mittasin uudestaan niin se oli kasvanu 3 päivässä 7 mm :o! Tai sit on käyny niin, että mä oon mitannu sen väärin. Eläinlääkäri kyllä sanoi, että pennuille voi tulla tuollaisia nopeita pyrähdyksiä muutaman päivän sisällä.

Mitä tuohon eläinlääkärikäyntiin tulee niin kaikki oli ok :). Sydän -ja keuhkoäänet oli puhtaat ja purenta normaali leikkaava purenta :).

Mulla on nyt 3 päivää vapaata ja operaationa olis Jessen kampaus. Se on sellanen tunnin urakka aina. Kaiken lisäx pitäis viedä se tassupyykille. Tuo vaalea karva kun tummuu niin kovin helposti kaupunkioloissa.

Ehkäpä tässä sitten päästään muutaman viikon päästä tokoileenkin koirien kanssa, kun ollaan nuo nenäpunkit saatu pois :).

Hampaat vaihtuu

Mä jo tosiaanki ehdin huolestua, kun ei näkyny, että nuo Lucan hampaat heiluis ollenkaan. Soittelin Paulallekin ja kyselin millon niitten pitäis viimeistään lähteä. Mä kun en yhtään muista minkä ikäisenä Jesseltä lähti. Paula kuitenki rauhotteli ja sanoi, että etuhampaat on jo varmasti vaihtunu. Ne kun vaihtuu aika usein ihan huomaamatta. Ite en ollu ihan varma onko vaihtunu vai ei. Puhelun jälkeen päätin vielä tutkailla uudestaan Lucan suuhun ja kas kummaa, kyllähän siellä heiluikin ainakin 3 takahammasta :D. Eipä siis syytä huoleen :)! Nyt sit pitää alkaa heilutteleen noita kulmureita, että irtoaisivat itsestään, eikä tarttis ottaa pois.

Lucalta ei oo noi hampaat kilahdellu samalla tavalla lattialle kuin Jessellä. Se ilmeisesti nielee ne saman tien. Sille on ruokakin maistunu ihan hyvin ja nappulat menee kovina edelleen hyvin alas. Jesse taisi tuossa vaiheessa vähän aristella syödessään.

No, mutta tällaista siis tänään tänne :).

Kuulumisia

On jäänyt kirjoittelut muutamalta päivältä, joten pitää taas terästäytyä.

Soittelin tänään eläinlääkäriin, kun meinasin, että josko täytyy koirille laittaa vielä toiset strongholdit niskaan. Luca saattaa saada vielä ainakin yhden reverse sneezing -kohtauksen päivässä. No, kyllä sieltä vielä meinattiin, että ei kannata toista kuuria laittaa niskaan. Voi mennä 2 viikkoakin ennen kuin oireet on kokonaan poissa. No, näillä näkymin mennään ainakin ensi viikolla normaalisti maanantaina rokotuksille.

Mä oon tutkaillu noita Lucan hampaita, kun ei vielä yksikään heilu. Mä en yhtään muista minkä ikäisenä Jesseltä alkoi hampaat irtoomaan, mutta luin jostain, että koiranpennun hampaat alkaa vaihtumaan 4-7 kk ikäisenä. Ei siis pitäisi olla vielä syytä huoleen.

Tänään otin taas operaatioksi koirien kynsien leikkuun. Jesse ottaa koko homman melko rennosti ja makaa kyljellään lattialla, kun mä leikkaan sen kynnet. Kovin ne oli taas päässy kasvamaan. Jessen kynnet ei kulu oikeen helpolla, joten saa olla tarkkana, ettei tyvi kasva liian pitkälle. Lucakin suhtautui melko rennosti koko hommaan. Muutaman kerran yritti purasta, mutta kun se tajusi, että se saa herkkuja niin sitten homma sujui melko mallikkaasti. Tuossa sohvalla se makasi selällään ja olihan mulla tietysti jalka sen päällä niin, ettei se ainakaan kovin helposti pystyny itteään kääntämään mahalleen, mutta helposti se rentoutui, kun sai paljon nameja samalla :).

Eipä tänne kuitenkaan mitään tämän ihmeempää kuulu. Joulua odotellaan :). Mä ite oon jouluaattona iltavuorossa töissä, mutta joulupäivänä lähden sitten koirien kanssa Somerolle. Jesse sai viime vuonna 10 pakettia, joista suurin osa oli pehmeitä ja ne kaikki se repi tuhannen palasiksi pehmusteineen päivineen :(. Oonkin siis toivonu, ettei koirille ostettais yhtään pehmeetä pakettia, koska ne ei noilla terminaattoreilla kauaa kestä.

No, mutta taidampa tästä nyt ruokkia koirat ja lähtee viemään ne iltapissille, joten heipsan :)!

Kennelyskästä nenäpunkkiin

Olin sitten eilen Lucan kanssa eläinlääkärissä, koska Lucalla edelleen oli yskimistä aamuisin ja sillon, kun innostui ja samalla oli myös noita reverse sneezing oireita. Eläinlääkäri tutki Lucan melko perusteellisesti. Oon aina ollu tyytyväinen tuohon Koira -ja kissaklinikkaan, kun siellä on niin mukavat hoitajat ja eläinlääkärit ja ne todella osaa hommansa :)!

Eläinlääkäri mittasi Lucan lämmön ja sitä ei ollut. Sitten se kuunteli keuhkot molemmin puolin ja sydämen sekä kurkkutorven äänet ja kaikki oli kunnossa. Sitten se tutki Lucan imusolmukkeet ja ne oli hiukan turvoksissa. Samalla se myös näki Lucan oireet, koska Luca röhki ja kähisi ja niidenkin perusteella eläinlääkäri totesi, että nielussa on ärsytystä.

Eipä suljettu pois nenäpunkin mahdollisuuttakaan, vaikka se häviävän pieni olikin ja Luca sai strongholdit niskaansa ja Jesse sai myös, vaikka se onkin ollut oireeton koko ajan. Saatiin myös keuhkoja laajentavaa yskänlääkettä mukaan, mutta sitäpä ei olla ainakaan tähän aamuun mennessä tarvittu :). Luca ei oo enää yskiny ja röhkiny edes innostuessaan ollenkaan :). Vain ulkona ihan vähän ärsytti kurkkua kerran.

Mä vaan ihmettelen, että mistä kummasta se nenäpunkki on tullu, koska ei olla kuukauteen oltu missään koirakontakteissa kummankaan koiran kanssa ja lenkilläkin ollaan ainakin metrin päästä kierretty vastaan tulevat koiratkin ja tutuille koiranomistajille sanottu, ettei kannata tulla lähelle, koska meillä on kennelyskä. Kennelyskällähän siis kaikki alkoi ja sitä se todellakin oli, mutta sitten vielä päälle iski nenäpunkki. Oireiden erottelu on varsin vaikeaa tässä tapauksessa, jos kyse on kummastakin :/.

Mä tässä nyt mietin, että josko se nenäpunkki olis tullu Jessen tai Lucan tai kavereideni koirien turkissa tänne mun kämppääni koirapuistosta tms. ja eläny täällä viikkoja ja iskeny sit Lucaan, kun sen vastustuskyky oli heikoimmillaan kennelyskän aikana. Ei se ainakaan koirapuistosta nenäkosketuksella ole voinu tulla, koska reverse sneezing -oireet alkoi vasta viikko sit ja kun tosiaan ollaan oltu puistoilemassa viimex kuukausi sitten tai sitten ehkä onkin :/. Toinen vaihtoehto kun voi olla se, että se on elelly Lucan kuonossa pidemmän aikaa, mutta vasta nyt aiheuttanu oireita. No, pääasia, että oireet olis nyt sit vihdoin ja viimein pois ja päästäisiin rokotuksille. Ihana homma se kuitenkin, ettei tarvinnu aloittaa antibioottikuuria :D!

Niin ne lapset sairastelee :)! Jessekin sairasteli paljon pentuna ja se pahin mikä sillä oli, oli lähes jatkuva ripuli ja hormonaaliset vaivat, kuten esinahan tulehdus ja eturauhastulehdus. Todennäköisesti tuo ripuli oli myös hormoneista johtuvaa ja koska Jessen maha oli jo monta kuukautta sekaisin eikä nappuloiden vaihdokset auttanu niin eläinlääkärin kanssa yhdessä tultiin siihen tulokseen, että oli parempi kastroida. Jesse oli eläinlääkärinkin mielestä melkoinen hormonihyrrä. Kyllä olis Jessen kanssa ollu kiva käydä näyttelyissä, mutta en halunnu, että koira eläis jatkuvassa stressitilassa lähistön narttujen juoksujen tähden.

Lucan kanssa olis tarkotus kierrellä näyttelyissä. Ainakin muutaman tuomarin arvio käydään ensi vuonna hakemassa ja jos tuomarit ihan lyttää arvosteluillaan niin sitten jätetään näytelmät ja keskitytään johonkin muuhun. No, saanoo tuomarit sit mitä tahansa, mutta mun silmään Luca on nätti ja komea pentu :). Sillä on nätti pää, leveä rintakehä eikä se kävele kinnerahtaasti takaa. Sillä riittää myös koipea eikä se vaikuta hintelältä, mutta ei liian raskaaltakaan. Näyttäis myös, että sille on upea turkki kasvamassa :).

Nyt onkin mulla 4 päivää vapaata, joten koirat saa nauttia äiskän seurasta oikeen kunnolla :). Nukkuvat muuten kumpikin mun kanssa samassa yhden hengen vuoteessani ja hyvin me kaikki mahdutaan :D. Ei tartte Lucankaan enää kolmea kertaa yrittää, kun pääsee jo kerralla. Se on jo iso jätkä! Säkää jo 41 cm ellei hiukan ylikin ja painoa n. 12,5 kg ja ikää vasta 4 kk ja 5 päivää. Toivottavasti pysyy kuitenki rajoissa, eikä kasva yli 50 cm korkeaksi. Ihanaa kuitenki seurata sen kasvua :).

Luca paranee pikkuhiljaa

Tänään oli eka aamu, kun ei yskittänyt herätessä. Reverse sneeze oireita on vielä, mut nekin on ollu jo vähenemään päin :). Huomenna olis aika eläinlääkäriin, mutta peruutan sen, koska nyt näyttää omat hoidot auttavan ja varsinki juuri tuo höyry eucalyptustippojen kera. No, tän myötä uskon, että vastustuskyky kasvaa ja kovin ja kun/jos ei tartte bakteerikantaa tappaa antibiooteilla.

Sen verran kyllä kuuntelen joka yskäsyä, että onko se nyt vielä kennelyskää vai karvojen kurkkuun tarttumista. Nyttenkin se tuolla koko ajan roikkuu Jessen karvoissa kii :/. Aika vilkas veikkonen se on :).

Varastelevat koiruudet!

Koirat olivat tehneet mulle eilen yllärin, kun tulin töistä kotiin. Olivat varastaneet hellan päältä vähän syötävää. Olivat sitten popsineet suuhunsa 5 vihreää noin 20-30 cm pitkää hampaiden puhdistukseen tarkoitettua luuta ja yhden noin 10 kpl pussin samanlaisia pienempiä noin 5 cm pitkiä luita sekä 5 isoa omenaa! Pari Lucan kakkaläjää oli lattialla ja ne ainakin sillon vielä kiinteitä. Illalla sit, kun käytin koirat ulkona niin Jesse väänsi oikeen kunnon pökäleen vihreetä löysää kakkaa. Luca ei eilen illalla kakkinut ollenkaan, mutta tänään aamulla väänsi oikeen kunnon löysät kakat ulos. No, enpä antanu kummallekaan ruokaa aamulla, että sais mahat rauhottua. Lucalle annoin melko pian töiden jälkeen ruokaa ja se hiukan närppi nappuloita. On tainnu tulla nirsoksi, koska on saanu pentuneuta parina päivänä myös. Nyt en sitten neuta annakaan, kun saa syödä noita nappuloita. Kattelin Lucan hampaita myöskin, mutta vielä ne ei heilu, joten ei nirsoilu ainakaan siitä johdu. Eikä kyllä johdu kennelyskästäkään. On syöny koko yskimisen ajan hyvin. Sitkeessä tuo yskä kyllä on. Luca on nyt 2 viikkoa yskiny. Nyt se yskä on enää sitä, että saatetaan vähän yskiä, kun levon jälkeen innostutaan, mut muuten ei mitään. No, toivottavasti saadaan nyt jo kohta koira kuntoon, että päästään tehosteille. Oon soitellu myös eläinlääkäriin ja sieltä suositeltiin, etten antais enää yskänlääkettä vaan lepoa. No, näillä nyt mennään ja valkosipulilla ja punahattu-uutteella.

Yksinolon harjoittelua, kennelyskää ja ruokakokeilua

Kävin tänään Mustista ja Mirristä hakemassa Lucalle Hill'sin pennuille tarkoitettua luomunappulaa 2 kg:n pussin kokeeksi. Tuo nykyinenkin Hill'sin pentunappula on sopinu muuten ihan hyvin, mutta tuntuu, et kakkaläjät on tosi isoja. Kauheen pieniä on kyl noi nappulat, mut ne onkin tarkoitettu mini ja medikokoisille kummallekin. No, saa nyt nähdä miten ne alkaa maistumaan ja muuttuuko kakkaläjät pienemmäksi.

Yksinoloakin tänään hiukan harjoiteltiin. Lähdin Jessen kanssa ulos noin puoleksi tunniksi ja Luca yritti väkisin vängetä mukaan. Suuttui sitten siitä, kun ei päässyt ja aloitti mesoamisen. No, sisälle mentiin, kun oli hiljasta, mut se tais kuulla meiän askeleet jo kaukaa, koska mitä lähemmäs tultiin, sen hiljaisemmaksi koira meni. No, pitää toivoa, että se tuosta sitten alkaa tottumaan tuohon yksinoloonkin. On taas meikäläisen koulutus päässy lipsumaan, joten siinä syy. No, pitää alkaa taas terästäytyyn :).

Kennelyskäkin alkaa toivonmukaan olla pikkuhiljaa ohi. Semmosta pientä tuhisemista ja höhkimistä on ollu vielä ja ehkä pari yskäsyä päivässä, joten ihan en oo vielä uskaltanu varata tehosterokoteaikaa. Soittelin kyllä tänään eläinlääkärin ja kyselin, että kannattaako odottaa vielä kolmaskin viikko ja voiko antaa edelleen yskänlääkettä. No, enempää ei saa yskänlääkettä antaa, kun on sitä jo melkein kaksi viikkoa saanu, mut nyt vaan pitää pitää tuo rasavilli kakara levossa, että toipuu kunnolla. Ehkä jos loppuviikosta päästään varaamaan uutta tehosterokoteaikaa. Sitten, kun kaikki on kunnossa rokotusta myöden niin laitetaan taas uus schapetapaaminen pystyyn tänne Turkkuseen. Vähän on meillä ollu porukkaa noissa tapaamisissa, mutta tänään taas ilmoittautui yksi uusi ihminen menoon mukaan. No, ei se mitään vaikka on pienempikin porukka. Pääasia, että on hauskaa :).

Nyt pitää alkaa kuitenki valmistautuun viemään noita koiria iltapissille.

Heippa!
Minä pienokainen synnyin 27.7. 08 Buffing -kennelissä ja elelin siellä 7 viikkoiseksi asti Seita -äidin ja kasvattaja -Paulan hellässä huomassa. Syntymänimekseni tuli Buffing On And Off, mutta omistajani nimesi minut Lucaksi.

Minä taisin olla pentueen ensimmäinen omaan kotiin muuttaja. Minua tulivat hakemaan nykyään "äiskäksi" nimetty omistajani Taru sekä "isoveikka" Jesse.

Jesse onkin erikiva velipoika :). Se antaa repiä ja retuuttaa karvoista vaikka kuinka. Välillä se vähän vaan kiljuu, kun minä naskaleillani puren, mutta ymmärrän kyllä, jos puren liian kovaa. Enhän minä isoveikkaa tahallani satuta. Leikkiä se vaan on ja isoveikkakin sen suurimmaksi osaksi ymmärtää.

Se onkin niin kiva isoveikka, kun se antaa välillä tulla myös viereen nukkumaan. Siinä on turvallista olla :).

Joskus kyllä isoveikka vähän murisee minulle. Varsinkin, jos yritän viedä sen luuta. Saan sen kyllä siltikin vielä napattua ja pinkoan kovaa vauhtia pakoon isoveikka kintereillä. Isoveikka saa välillä varastettua luun minulta ja välillä se jää taas viereen kitisemään ja katselee, kun minä syön hänen luutaan. Äiskänkin tavaroita varastelen, mutta hän ottaa ne aina pois minulta :(.

Kyllä tuo isoveikka aina välillä joskus minua vähän komentaakin ja niin komentaa Äiskäkin. Olenhan minä aika riiviö, mutta kuulemma ihana sellainen :). Välillä on kyllä kiva olla tottelematta, mutta kyllä tuo äiskä ja isoveikka vielä taitaa sen viimisen sanan kuitenkin sanoa ja sillon viimeistään on pakko totella. Ihan tyhmää, kun en saa kaikkea ihan tehdä :(.

Tämmöinen poitsu siis minä olen :).

Bloggailua

Loin tänne koirille oman blogin, jota kaikki halukkaat pääsee lukemaan. Tuo blogin kuva on hieman epäselvä, mutta kun saan parempia kuvia otettua niin muokkaan sitten sitäkin :).

Jessestä ja Lucasta on tullut ihan ylimmät ystävät keskenään. Jesse rakastaa pikkuveljeään yli kaiken. Sillä on paljon kärsivällisyyttä, vaikka Luca naskaleillaan välillä repii ja riuhtoo turkista. Jesse vaan vikisee ja saattaa lempeesti ärähtää. Leikeissä se opettaa Lucaa ja painaa sen tassulla maahan, jos Luca yrittää pomottaa. Jesse siis on kaikin puolin lempeä ja kärsivällinen isoveli :).

Luca taas on pikkupaholainen ja kuitenkin siitä huolimatta niiiiiiin IHANA :)! Paitsi Jessen turkki niin myös omistajan kädet ovat koetuksella, kun Luca intoutuu naskaleillaan pureskelemaan. No, kohta sentään vaihtuu hampaat, joten toivotaan, että siihen jää pahimmat pureskelut :). Kaiken lisäksi Lucan tapana on varastaa meikäläisen vaatteita ja pinkoa pää kolmantena jalkana karkuun :D. Sitä tosin teki Jessekin pentuna. Luca yrittää myös haukkumalla saada huomiota. Yritäppä siinä sitten olla huomioimatta, kun toinen saattaa haukkua jopa 5 min putkeen, ellei siihen jossain välissä puutu! Mä kuitenkin tykkään tosi paljon Lucan luonteesta ja luonnetta siltä tosiaan löytyy :). Ei oo millään tavalla arka, mutta hieman epävarma kuitenkin niinkuin pennut tuossa iässä varmasti vielä saattavat ollakin.

Tässä nyt tällaista aloitustextiä. Lisää tulee hieman myöhemmin ja kuvia myös :).