Teinipojan miehistelyt

Luca se on aloittanut tuon pörräämisen tuntemattomille uroksille ihan tosissaan. Schapeleirillähän Luca mahtaili veljelleen Ransulle aika lailla, mutta pienen alkukankeuden jälkeen hyväksyi sitten Ransun ja leikki alkoi. Tosin seuraavana päivänä piti taas mahtailla veljelleen jostain kumman syystä :/.

Myös koirapuistossa on alkanut näkymään enemmän mahtailun elkeitä. Ite oon ottanu tiukan linjan, eli jos sotalippu nousee niin meikäläinen puuttuu kyllä heti. Mun mielestä tuollaiset mahtailut on heti alkuunsa kitkettävä pois.

Tänäänkin piti parille urokselle mahtailla puistossa. Ensin oli sellainen kooikerhondje, jota piti jahdata ja mahtailla sille. Mä en sitä hyväksyny ja otin kaksin käsin Lucaa ensin kauluksesta kiinni ja nostin ilmaan ja komensin ja tuijotin silmiin ja kun pörinä oli laantumassa niin laskin maahan ja pidin vielä kuonosta kiinni, kun yritti vielä pöristä uudestaan ja komensin. Tosin Luca yritti myös napata mua tuossa välissä kädestä.

Tuo kooikerhondje lähti sit pois omistajansa kanssa puistosta ja mä heti perään kyselin, että eiväthän he meiän tähden lähde, että me voidaan kyllä lähteä. No niillä oli muut syyt. Me jäätiin sitten vielä puistoon, koska Luca tuli muiden urosten kanssa kyllä hyvin toimeen.

Sit tuli yx 6 kk huskyuros puistoon ja vaikka Luca on sen kerran ennenkin nähny niin nyt piti vaan taas pörrätä sillekin. Häntä nousi sotalipux pystyyn ja kauheet murinat ja elvistelyt päälle. Ei auttanu muu kuin ottaa taas kauluksesta kii ja nostaa koira nenä nenää vasten ilmaan ja torua ja ottaa vielä kuonostakin kii ja torua, vaikka pörräys oli melkoista, mut uskoipahan sit kuitenki ja lopulta tulivat ihan hyvin juttuun tuon huskyn kanssa. Ei ärhennelly sille vaikka kilpailivat jopa samasta nartusta :)!

Ihanaa oli kyllä kuulla puistossa, että mulla on kuulemma Luca hyvin hallussa :). Toivottavasti kukaan ei saa nyt sitä käsitystä, että Luca olis jotenki vihanen. Se ei ole vihainen koira ja se tulee edelleen hyvin juttuun toisten urosten kanssa. Se vaan testailee nyt ja yrittää pönkittää omaa itsetuntoaan. Tosin noi on sellaisia aioita, että mun on puututtava noihin heti. Jos syntyis tappelu niin me lähdettäis varmasti heti pois koirapuistosta, mut mä en halua päästää ees tilannetta sellasex. Jos siis merkitkin näyttää sinne päin niin siihen on puututtava saman tien ja otettava ns. luulot pois.

No, toivotaan että tuo äijäily pikkuhiljaa helpottaa :).

Aloe veran lumoissa

Hyvä ystäväni viestitteli mulle kerran ja kertoi lähteneensä Foreverin aloe vera maailmaan mukaan. Mä ite olen aina tykännyt aloe verasta tavalla jos toisella. Jo tuoksu on mun mielestä aivan ihana :)! Pienen miettimistauon jälkeen soitin hänelle uudestaan ja pyysin, että hän tulisi pitämään mulle tuote -ja liiketoimintaesittelyn. Hän huristeli luokseni ja sai mut koukkuun XD! Mä ihastuin vallan tuotteisiin ja päätin lähteä myös hommaan mukaan :).

Mä tilasin hänen kauttaan itelleni tuota Forever bits n' peaches juomaa ja koirille perusjuomaa eli Forever aloe vera gel juomaa. Itelläni huomasin kuinka aineenvaihdunta alkoi pelaamaan ja kuona alkoi poistumaan elimistöstä tuottaen finnejä iholle, jotka on jo poissa. Koirista taas huomasin kummastakin sen kuinka turkin kunto alkoi paranemaan. Varsinkin Jessen turkki on muuttunu selkeesti. Eläinlääkärin muona kylläkin jo muutti selkeesti Jessen turkkia, mutta nyt siitä on tullu selkeesti muhkeempi. Sehän kastraation jälkeen huononi ja oheni. Lucalla taas on tukka alkanu kasvamaan selkeesti. Ulkopuoliset on huomannu myös koirissa muutoksia. Mun isä luuli Jessen lihonneen, mut se ei ole lihonnu vaan sille on tullu karvaa lisää. Lucan kohdalla taas mun kaveri totesi, että sen tukka on kasvanu. Mä sitten totesin sekä mun isälle, että kaverilleni, että koirat saa tällä hetkellä Foreverin aloe veraa, joten se on muuttanu niiden turkkia paremmaksi ja kasvattanu tukkaa :).

Eilen kun oltiin Lucan kanssa eläinlääkärissä rokotuksilla niin siellä juttelin eläinlääkärille myös aloe verasta. Mä mietin että voiko sitä turvallisesti antaa, kun se sisältää noita rasvaliukoisia vitamiineja (A, D ja E). Mä kun olin hiukan epäluuloinen siitä ja aattelin, että jos annan tuota juomaa vain kuureina, kun saavat kuitenki nappulaa. Mun kaveri myös vakuutteli, että voi turvallisesti antaa. Hänkin antaa sitä kissoilleen ihan jatkuvana. Eläinlääkäri sanoikin, että hän tietää paljon ihmisiä, jotka antaa tuota aloe veraa ja sitä voi ihan turvallisesti antaa, vaikka siinä onkin rasvaliukoisia vitamiineja. Täytyy vaan noudattaa saamaansa annostusohjetta. Sitäpaitsi se auttaa koiraa voimaan hyvin :)!

Eläinlääkäri myös sanoi, että se auttaa suolistovaivaisia ja iho-ongelmaisia eläimiä ja parantaa vastustuskykyä. Ihan siis samaa mitä mun kaverikin kertoi ja pakkohan se on uskoa, kun oon jo itekin eroa huomannu varsinki noiden karvassa ja myös itessäni. Kuona on lähteny liikkeelle :)!

Eilen illalla rapsuttelin myös kummaltakin hammaskiveä pois. Sitä oli kertyny hivenen verran kulmahampaisiin. Nätisti antoivat rapsuttaa. Lucalla hiukan vuosi ikenet sen jälkeen ja sillä hetkellä mietinki, että hitsi kun nyt olis sitä Foreverin aloe vera hammastahnaa. Se kun ei sisällä fluoria niin sitä vois laittaa noiden ikeniin rauhoittamaan niitä. Täytyy varmasti laittaa itelleen tuota tilaukseen parin viikon päästä. Laitan sillon kavereidenkin tilauksen menemään niin saan siinä samalla laitettua myös itellenikin.

Eläinlääkäriltä kysyin muuten myös sitä, että onko Luca liian laiha. Se sanoi, että kylkiluut tuntuu normaalisti, mut selkäranka tuntuu aika terävänä. Se kyllä veikkas, että vielä voi tulla lihastakin lisää. Tosin ei nähny pahana sitä, että antaisin sille nyt energiaruokaa. Punnitsin Lucan siellä eläinlääkärillä ja sen paino oli 21,3 kg. Kaiken lisäx se syö ihan hyvin. No, katsotaan nyt millaiseksi muuttuu tuon energiaruoan myötä :).

Näyttelykuulumisia

Sen verran oli kuuma päivä, että voimat se vei sekä musta, että koirasta, joten ihan hirveesti en jaksa tänne kirjoittaa.

Oltiin siis elonäyttelyssä täällä Turussa Lucan kanssa. 15 schapparia oli ilmoittautunut paikalle. Luca oli junnu-uroksista ainut. Mä hieman mietin mitähän tuomari mahtaa sanoa Lucan koosta ja turkista, mut ilmeisesti se tykkäs, koska antoi vaaleenpunaisen nauhan XD!

Paras uros kehässä meitä oli vastassa muistaakseni Puuparran Lasse (?) ja Crazzan Casper. Kovassa luokassa siis oltiin eikä huonoille hävitty, eikä itekään oltu huonoja sillä mehän saatiin mukaan serti!

Buffing O -pentue vaikuttaa olevan kyllä kovaa luokkaa. Nyt on muistaakseni sit jo neljällä sertit plakkarissa ja osalla niitä taitaa olla jo vissiin kaksikin :). Veikkaan, että muutama MVA tulee kyllä tuosta pentueesta, kunhan 2 vee täyttävät :).

No, mutta tällaisia kuulumisia nyt tänään. Laitan tuonne näytelmät osioon arvostelun erikseen.

Leireilyä, mätsäriä yms.

Käytiin siis viikonloppuna schapeleirillä Tuorlassa moikkaamassa muita ja vähän tokoilemassa. Vettä tuli kuin aisasta ja välillä taas paistoi aurinko.

Ihanaa oli kuitenkin tavata muita schapeihmisiä ja Lucakin pääsi leikkimään veljensä Ransun kanssa. Jostain syystä Lucan piti "äijäillä" Ransulle häntä sotalippuna ylhäällä ja välillä taas ylhäällä mutta heiluen. Sen piti pitää kauheeta komentoa Ransulle kun olivat hihnassa ja vähän piti komentaa vielä vaikka saivat vapaanakin temmeltää. Lopulta kuitenki se yhteinen sävel löytyi ja kumpikin ajoi kilvan takaa toinen toisiaan :). Tosin seuraavana päivänä piti Lucan taas vähän kukkoilla Ransulle jostain syystä ja ärähtääkin :/.

Lentsun toko -koulutus oli tosi kiva :)! Lucakin tapansa mukaan otti tosi hyvin kontaktia. Ainoastaan sen piti jossain välissä käydä katsomassa, että Jessellä on kaikki hyvin. Jesse kun vikisi ja riuhtoi hihnassa kauempana. Kai se oli se paimenkoiran vaisto, joka sitä ohjasi, kun lauma oli vähän hajalla :).

Jessekin toimi tokoilussa tosi hyvin muuten, paitsi että se sitten taas tapansa mukaan lähti välillä vähän hortoilemaan :/. Jesse on siitä syystä hiukan hankala vapaana pidettävä, että se mieluusti lähtee seikkaileen omille teilleen, jos siihen ei kiinnitä huomiota. Se ei kuitenkaan karkaa pois näköpiiristä ja lähtee kyllä perään, jos mä lähen käveleen tai juokseen pois. Pitäis treenata Jessen kanssa enemmän noita juttuja, että se todellakin ottaa huolekseen sen, että saa katsoa, etten mä karkaa.

Lucan kohdalla mä huolestuin, kun ei sen mätsärikäyttäytymisestä tullu yhtään mitään. Syy oli kylläkin se, että Jesse häiritsi taustalla sen keskittymistä haukkumisellaan. Kehässä meno oli siis yhtä vetämistä ja pomppimista ainoastaan.

Tänään oli Kupittaalla mätsäri, jonne mentiin sit Lucan kanssa treenaileen, koska ens su on sit kehään meno. Jesse odotteli autossa sen aikaa, kun me oltiin kehässä. Sen oli siellä hyvä odotella, kun sillä oli kaikki ikkunat auki niin, että sai päänsä pihalle ja mä näin sen koko ajan myös kehän laidaltakin.

Luca kulki todella hienosti kehässä, kun ei Jesse ollut kehän laidalla häiritsemässä. Ei ollut hyppimisiä, eikä vetämistä. Ainoastaan seisomisessa oli hiukan keskittymisvaikeuksia, kun pää vilkuili välillä muualle, mut muuten meni hyvin. Tästä lähin siis taidan Jessen jättää aina kotiin näyttelyiden ajaksi tai vien mun vanhemmille hoitoon, ellei ne tule hoitamaan Jesseä mun luokse.

Sijoitustahan meille ei tuolla mätsärissä tullut ja sininen nauha saatiin käteen, mut kehäkäyttäytymistä me sinne mentiinki treenaamaan, eikä sijoituksia hakemaan. Nyt voi hyvillä mielin astella Lucan kanssa sunnuntaina kehään, kun tietää, että se osaa käyttäytyä siellä, jos ei Jesse ole häiritsemässä haukunnallaan.

Saas nähdä mitä tuomari Lucasta sanoo. Jos se tykkää siroista koirista niin sit ei taida olla toivoa pitkälle päästä. Luca kun on tuollainen suuriluinen schape. Mä myös mietin tuota sen pään karvoitusta, kun sillä on aivan mieletöntä pehmeää höttöä koko tukka.

Nyt tähän välikommenttina, että lähetin Lentsulle viestiä, josko se vetäis meiän alueen schapeporukalle kerran kuussa koulutustreenejä ja nyt saatiin lokakuulle eka aika. Sit taas sen jälkeen varataan uutta aikaa. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan tokoilemaan :)!

Nyt palaan taas takaisin Lucan tukkaan. Mä koko ajan toivon, että sen ottatukka kasvais nopeemmin :/. Siltä on ihan kulunu tukka silmien ympäriltä varsinki, kun se on päätään hangannu pitkin lunta talvella. Hyvin hyvin hitaasti se kasvaa :(.

No saas nähdä mitä tuomari kehässä sanoo sen tukasta vai sanooko yhtään mitään. Nyt täytyy lopetella ja viedä koirat vielä iltapissille.