perjantai 28. elokuuta 2009

Teinipojan miehistelyt

Luca se on aloittanut tuon pörräämisen tuntemattomille uroksille ihan tosissaan. Schapeleirillähän Luca mahtaili veljelleen Ransulle aika lailla, mutta pienen alkukankeuden jälkeen hyväksyi sitten Ransun ja leikki alkoi. Tosin seuraavana päivänä piti taas mahtailla veljelleen jostain kumman syystä :/.

Myös koirapuistossa on alkanut näkymään enemmän mahtailun elkeitä. Ite oon ottanu tiukan linjan, eli jos sotalippu nousee niin meikäläinen puuttuu kyllä heti. Mun mielestä tuollaiset mahtailut on heti alkuunsa kitkettävä pois.

Tänäänkin piti parille urokselle mahtailla puistossa. Ensin oli sellainen kooikerhondje, jota piti jahdata ja mahtailla sille. Mä en sitä hyväksyny ja otin kaksin käsin Lucaa ensin kauluksesta kiinni ja nostin ilmaan ja komensin ja tuijotin silmiin ja kun pörinä oli laantumassa niin laskin maahan ja pidin vielä kuonosta kiinni, kun yritti vielä pöristä uudestaan ja komensin. Tosin Luca yritti myös napata mua tuossa välissä kädestä.

Tuo kooikerhondje lähti sit pois omistajansa kanssa puistosta ja mä heti perään kyselin, että eiväthän he meiän tähden lähde, että me voidaan kyllä lähteä. No niillä oli muut syyt. Me jäätiin sitten vielä puistoon, koska Luca tuli muiden urosten kanssa kyllä hyvin toimeen.

Sit tuli yx 6 kk huskyuros puistoon ja vaikka Luca on sen kerran ennenkin nähny niin nyt piti vaan taas pörrätä sillekin. Häntä nousi sotalipux pystyyn ja kauheet murinat ja elvistelyt päälle. Ei auttanu muu kuin ottaa taas kauluksesta kii ja nostaa koira nenä nenää vasten ilmaan ja torua ja ottaa vielä kuonostakin kii ja torua, vaikka pörräys oli melkoista, mut uskoipahan sit kuitenki ja lopulta tulivat ihan hyvin juttuun tuon huskyn kanssa. Ei ärhennelly sille vaikka kilpailivat jopa samasta nartusta :)!

Ihanaa oli kyllä kuulla puistossa, että mulla on kuulemma Luca hyvin hallussa :). Toivottavasti kukaan ei saa nyt sitä käsitystä, että Luca olis jotenki vihanen. Se ei ole vihainen koira ja se tulee edelleen hyvin juttuun toisten urosten kanssa. Se vaan testailee nyt ja yrittää pönkittää omaa itsetuntoaan. Tosin noi on sellaisia aioita, että mun on puututtava noihin heti. Jos syntyis tappelu niin me lähdettäis varmasti heti pois koirapuistosta, mut mä en halua päästää ees tilannetta sellasex. Jos siis merkitkin näyttää sinne päin niin siihen on puututtava saman tien ja otettava ns. luulot pois.

No, toivotaan että tuo äijäily pikkuhiljaa helpottaa :).

1 kommentti:

Liinu ja Prikka kirjoitti...

Heips! Olin muka jättävinäni tänne viestin kun tää kirjotus ilmestyi.. Mutta eipä sitä näy. Mites teillä näyttelyt meni? Ainakin Paulan sivuilla näytti olevan pitkä rivi menestyneitä, mutta Paula ei ollu blogiin päivittäny näyttelykuulumisia..