Ihanaa oli kuitenkin tavata muita schapeihmisiä ja Lucakin pääsi leikkimään veljensä Ransun kanssa. Jostain syystä Lucan piti "äijäillä" Ransulle häntä sotalippuna ylhäällä ja välillä taas ylhäällä mutta heiluen. Sen piti pitää kauheeta komentoa Ransulle kun olivat hihnassa ja vähän piti komentaa vielä vaikka saivat vapaanakin temmeltää. Lopulta kuitenki se yhteinen sävel löytyi ja kumpikin ajoi kilvan takaa toinen toisiaan :). Tosin seuraavana päivänä piti Lucan taas vähän kukkoilla Ransulle jostain syystä ja ärähtääkin :/.
Lentsun toko -koulutus oli tosi kiva :)! Lucakin tapansa mukaan otti tosi hyvin kontaktia. Ainoastaan sen piti jossain välissä käydä katsomassa, että Jessellä on kaikki hyvin. Jesse kun vikisi ja riuhtoi hihnassa kauempana. Kai se oli se paimenkoiran vaisto, joka sitä ohjasi, kun lauma oli vähän hajalla :).
Jessekin toimi tokoilussa tosi hyvin muuten, paitsi että se sitten taas tapansa mukaan lähti välillä vähän hortoilemaan :/. Jesse on siitä syystä hiukan hankala vapaana pidettävä, että se mieluusti lähtee seikkaileen omille teilleen, jos siihen ei kiinnitä huomiota. Se ei kuitenkaan karkaa pois näköpiiristä ja lähtee kyllä perään, jos mä lähen käveleen tai juokseen pois. Pitäis treenata Jessen kanssa enemmän noita juttuja, että se todellakin ottaa huolekseen sen, että saa katsoa, etten mä karkaa.
Lucan kohdalla mä huolestuin, kun ei sen mätsärikäyttäytymisestä tullu yhtään mitään. Syy oli kylläkin se, että Jesse häiritsi taustalla sen keskittymistä haukkumisellaan. Kehässä meno oli siis yhtä vetämistä ja pomppimista ainoastaan.
Tänään oli Kupittaalla mätsäri, jonne mentiin sit Lucan kanssa treenaileen, koska ens su on sit kehään meno. Jesse odotteli autossa sen aikaa, kun me oltiin kehässä. Sen oli siellä hyvä odotella, kun sillä oli kaikki ikkunat auki niin, että sai päänsä pihalle ja mä näin sen koko ajan myös kehän laidaltakin.
Luca kulki todella hienosti kehässä, kun ei Jesse ollut kehän laidalla häiritsemässä. Ei ollut hyppimisiä, eikä vetämistä. Ainoastaan seisomisessa oli hiukan keskittymisvaikeuksia, kun pää vilkuili välillä muualle, mut muuten meni hyvin. Tästä lähin siis taidan Jessen jättää aina kotiin näyttelyiden ajaksi tai vien mun vanhemmille hoitoon, ellei ne tule hoitamaan Jesseä mun luokse.
Sijoitustahan meille ei tuolla mätsärissä tullut ja sininen nauha saatiin käteen, mut kehäkäyttäytymistä me sinne mentiinki treenaamaan, eikä sijoituksia hakemaan. Nyt voi hyvillä mielin astella Lucan kanssa sunnuntaina kehään, kun tietää, että se osaa käyttäytyä siellä, jos ei Jesse ole häiritsemässä haukunnallaan.
Saas nähdä mitä tuomari Lucasta sanoo. Jos se tykkää siroista koirista niin sit ei taida olla toivoa pitkälle päästä. Luca kun on tuollainen suuriluinen schape. Mä myös mietin tuota sen pään karvoitusta, kun sillä on aivan mieletöntä pehmeää höttöä koko tukka.
Nyt tähän välikommenttina, että lähetin Lentsulle viestiä, josko se vetäis meiän alueen schapeporukalle kerran kuussa koulutustreenejä ja nyt saatiin lokakuulle eka aika. Sit taas sen jälkeen varataan uutta aikaa. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan tokoilemaan :)!
Nyt palaan taas takaisin Lucan tukkaan. Mä koko ajan toivon, että sen ottatukka kasvais nopeemmin :/. Siltä on ihan kulunu tukka silmien ympäriltä varsinki, kun se on päätään hangannu pitkin lunta talvella. Hyvin hyvin hitaasti se kasvaa :(.
No saas nähdä mitä tuomari kehässä sanoo sen tukasta vai sanooko yhtään mitään. Nyt täytyy lopetella ja viedä koirat vielä iltapissille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti