Kuulumisia taas pitkästä aikaa

Ensinnä kerron tässä Jessestä. Sillä on nyt siis uusi ruokavalio eläinlääkärin ohjeiden mukaan juuri noiden sen arvojen tähden, josta viime textissä kirjoitin. Ruoka maistuukin sille suhteellisen hyvin ja mun mielestä sen turkki on muuttunu paremmaksi ja kasvanu valtavasti ainakin hännästä. Ihan kuin koirakin olis jopa ollut vähän pirteempi viime aikoina :). Ens viikolla on sit uudet verikokeet.

Sitten seuraavaksi Lucasta. Lucalla on siis ollut tapana jäädä haukkumaan, jos lähden Jessen kanssa ulos tms. ja oon siitä jo yhden huomautuksen naapurilta saanutkin. Hyvä kuitenkin, kun ilmottavat asiasta :). Sitä oon itekin toivonu naapureilta, että sanovat.

Mä ehdin kokeilla Lucalle tuota Multivetin haukunestopantaa, jonka mun äiti siis oli huutonetistä tilannu. Panta oli 6 kk vanha ja mun äiti maksoi siitä 80 €. Se panta ei sit toiminu alkuunkaan. Suihkautteli vaan satunnaisesti sumuja ja venttiili valskasi, eikä siitä muutenkaan huomannu oikeen, että oliko se täynnä vai ei. Mä sitten pyysinki äitini sen palauttaan, mut se tais laittaa sen myyntiin eteenpäin, kun epäili ettei palautus onnistu. Mä sit taas vuokrasin Kaarinan Happy petistä Aboistop pannan. Myyjä antoi mulle ihan uuden pannan vuokraksi ja sanoi, että hän varaa sen mulle mikäli päädyn sen ostamaan. Hekin olivat kokeilleet useita pantoja ja sanoivat tuota parhaimmaksi. Mä huomasin jo 2 päivässä, kuinka Lucan käytös muuttui, kun sai pannan kaulaan :). Päätin sit ostaa sen, koska panta toimi niin hyvin. Ollaan nyt otettu pieniä hetkiä kerrallaan tuota yksinolon harjoittelua taas Lucan kanssa ja todella hyvin on menny. Aiemminhan Luca jäi heti haukkumaan, jos joutui jäämään yksin. Nyt voin Jessen kanssa mennä vaikka 10 minuutiksi ulos ihan kahdestaan ja Luca jää kiltisti yksin kotiin odottamaan. Kun tulen sisällekin niin siellähän Luca kiltisti odottaa eteisessä Jessen tyynyllä maaten ja katselee vaan. Se ei ees enää hypi ja stressaile, kun tuun sisälle vaan ottaa ihan lunkisti. Vähän siis niinkuin arvelinkin niin se kaikki hyppiminen ja haukkuminen yksin jäädessään on ollut Lucan komentelua ainoastaan, eli siis eroahdistuksesta ei oo ollu missään tapauksessa mielestäni kyse. Hyvä noin, koska täytyyhän sen oppia myös olemaan yksin ja ihanaa, että meillä panta toimii :)! Suosittelen Aboistoppia lämpimästi!

Mulla on myös hirvee koirakuume! Mitä todennäköisemmin otan ensi vuonna loppuvuodesta itelleni pennun. Oon nyt tullu vähän siihen tulokseen, että faaraokoira olis kiva. Oonkin jo ollu yhteen kasvattajaan (Kennel Pareesa) yhteydessä, koska hänellä olis suunnitelmia astuttaa narttunsa ensvuoden lopulla ja hän haluaisi siitä pentueesta uroksen sijoitukseen. Mulle siis sopis vallan hyvin sijoitusuros, koska käyn noissa näyttelyissä.

Faaraokoira vaikuttaa ainakin luonteensa puolesta kivalta ja se on aika passelin kokoinenkin. Ei pieni, mutta ei liian suurikaan ja pärjäis kyllä hyvin Lucan ja Jessen rajuissa leikeissä mukana. Ainoona miinuspuolena pitäisin sen suurta riistaviettiä.

No, pitää kattella sit tilannetta ensvuoden lopulla uudestaan :). Nyt täytyy jatkaa siivoomisia, kun on vanhemmat tulossa kyläileen!